Suomalainen työelämä perustuu pitkälti kolmikantaiseen yhteistyöhön, siihen että asioista neuvotellaan ja sovitaan työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen sekä valtiovallan kesken.

Työelämään liittyvä lainsäädäntö on tästä hyvä esimerkki. Sen tarkoitus on turvata työntekijän minimioikeudet ja -edut ja toisaalta myös kertoa mitä velvoitteita työsuhde asettaa.

Työelämässä pärjää, kun osaa sen pelisäännöt. Näiltä sivuilta saat perustietoa työelämästä.

Tekstit perustuvat voimassaolevaan lainsäädäntöön.

Suomalaiset miehet ja naiset osallistuvat työelämään lähes yhtä paljon, mutta lapsen synnyttyä yleensä naiset jäävät kotiin. Naiset käyttävät siis valtaosan perhevapaista, kun valinnanvapaus on perheillä itsellään. Enemmistö isistä viettää vauvan kanssa kotona vain 18 isyysvapaapäivää.  

Osittain on kyse asenteista, mutta vikaa on myös järjestelmässä. Se on aivan liian monimutkainen ja hankalasti käytettävä. Tutkimusten ja kokemusten mukaan varmimmin käytetään sellaiset vapaat, jotka ovat vain isien käytössä. Isille tulisikin kiintiöidä omat, riittävän pitkät vapaaosuudet.

Lue koko teksti täältä