Työsopimus kirjallisesti
Työsopimus on työelämän perussopimus.
Siinä työntekijä sitoutuu tekemään työnantajan määräämiä töitä
sovittua palkkaa ja muita etuja vastaan.

Työsopimuksessa sovitaan muun muassa
työtehtävät, työn alkamisaika, työajat,
työntekopaikka ja palkka tai sen perusteet.
Lain ja työsopimuksen rajoissa työnantaja voi määrätä työn tekemisestä ja valvoa,
että annettuja määräyksiä noudatetaan.
Työsopimuksessa voidaan sopia myös koeajasta.

Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti,
se on sekä työntekijän että työnantajan etu.
Työsopimus voidaan tehdä myös suullisesti tai sähköisesti,
mutta silloin työnantajan on annettava kirjallinen selvitys
yli kuukauden kestävän työnteon keskeisistä ehdoista.
Näitä ehtoja ovat muun muassa mahdollisen määräaikaisuuden
peruste ja kesto, sovittu koeaika sekä työhön sovellettava työehtosopimus.

Vakituinen työpaikka
Työsopimus tehdään toistaiseksi voimassaolevaksi,
kun kyseessä on vakituinen ja pysyvä työpaikka. T
yösuhde lakkaa irtisanomisella, johon työnantaja tarvitsee erityisen syyn.
Irtisanomisen syinä työnantajalla voivat olla yrityksen taloudelliset vaikeudet,
merkittävät tuotannon muutokset tai työntekijän käyttäytyminen, joka vahingoittaa työnantajaa.

Osa-aikatyö
Työsopimuksessa voidaan sopia, että työtä tehdään vain osan päivää tai viikkoa.
Osaaikaiseksi määritellään työ,
jota tehdään alle laissa tai työ- tai virkaehtosopimuksessa määritellyn
säännöllisen viikkotyöajan.
Tällöin myös palkka on suhteutettu työaikaan.

Yleensä osa-aikaiseksi määritellään ainakin työ,
jota tehdään alle 30 tuntia viikossa.

Jos työnantajalla on myöhemmin tarvetta
lisätyövoimaan, lisätyötä on tarjottava ensin
osa-aikaiselle.

Osa-aikaisella työntekijällä voi olla useampi
työsuhde eri työnantajiin.
Osa-aikaiseen työsuhteeseen saa soveltaa huonompia työehtoja,
mutta edut voidaan suhteuttaa työaikaa vastaavaksi.
Työnantajan tulee muutenkin kohdella
kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti.

Määräaikainen työ
Työsopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi vain perustellusta syystä.
Työsopimukseen tai työehdoista annettavaan kirjalliseen selvitykseen
tulee sakon uhalla kirjata määräaikaisuuden
syy ja kesto.

Määräaikaisuuden syy voi olla esimerkiksi
vakituisen työntekijän tuuraus,
työn luonne, työharjoittelu
tai muu vastaava työn tilapäisyyttä osoittava seikka.

Määräaikaista työsopimusta pidetään toistaiseksi
voimassa olevana,
jos jokaiselle määräaikaisuudelle erikseen ei ole perustetta.

Jos peräkkäisiä määräaikaisia sopimuksia
tehdään useita ilman keskeytyksiä tai lyhytaikaisin keskeytyksin,
työsuhde-edut karttuvat kuten vakituisillakin.
Tällaisia etuja ovat esimerkiksi vuosiloma ja sairausajan palkka
sekä muut työsuhteen kestoon perustuvat edut.

Määräaikaista työntekijää ei voi irtisanoa ennen määräajan päättymistä.
Sopimus voidaan kuitenkin päättää purkamalla heti,
jos työntekijä rikkoo tai laiminlyö vakavasti työsuhteesta johtuvia
velvollisuuksiaan.

Työntekijä ei voi vaihtaa työpaikkaa ennen kuin määräaikainen työsopimus päättyy,
ellei toisin sovita.
Määräaikaiseen työsuhteeseen ei saa soveltaa muita huonompia työehtoja.
Työnantajan tulee muutenkin kohdella kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti.

Vuokratyö
Työsopimuksen voi tehdä myös työvoimaa vuokraavan yrityksen kanssa.
Työntekijä on työsuhteessa vuokrausyritykseen,
mutta työntekopaikka vaihtelee ja palkkakin voi määräytyä
työntekopaikan mukaan.

Myös vuokratyössä määräaikaisen työsopimuksen tekeminen
edellyttää lain mukaista perustetta, ellei määräaikaisuus ole työntekijän oma toivomus.

Työsopimuslaki määrää, että vuokratyöntekijälle on maksettava palkkaa
ensisijaisesti vuokratyönantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaan.
Jos vuokratyönantajaa ei sido mikään työehtosopimus,
työntekijälle on maksettava käyttäjäyritystä (työntekopaikkaa) sitovan työehtosopimuksen
mukainen palkka.

Keikkatyö
Työnantaja voi haluta työntekijän tekemään lyhyen keikkatyön tai lyhytkestoiseen projektiin.
Tällöinkin on kysymys määräaikaisesta työstä ja sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti.
Kyseessä on työsuhde, vaikka työ kestäisi lyhyen aikaa
ja sitä tehtäisiin vaikkapa työntekijän
kotona omalla tietokoneella.

Jos olet epävarma,
onko kyseessä työsuhde vai
itsenäisen ammatinharjoittajan ja toimeksiantajan välinentoimeksiantosuhde,
ota yhteyttä luottamusmieheesi tai omaan ammattiliittoosi.
Työntekomuoto vaikuttaa niihin ehtoihin ja etuihin, joita työhön liittyy.

Virkasuhde
Valtiolla, kunnissa ja seurakunnissa työtä tehdään työsuhteen lisäksi myös virkasuhteessa.
Virkaan nimitetään ja siihen suostutaan,
eikä kyseessä ole samanlainen sopiminen kuin työsuhteessa.

Työsopimuksen sijasta virkamiehelle ja viranhaltijalle annetaan määräyskirja.

Työehtosopimus
Ammattiliitto tai usean liiton yhteenliittymä neuvottelee
työnantajan tai työnantajaliiton kanssa työehtosopimuksen.

Työehtosopimuksessa sovitaan muun muassa alan palkoista,
palkankorotuksista ja lakia paremmista eduista esimerkiksi vuosilomissa ja työajoissa.
Sopimuksessa sovitaan myös luottamusmiesjärjestelmästä.
Työehtosopimuksen allekirjoittaneen liiton jäsenet valitsevat työpaikalle luottamusmiehen,
joka auttaa liiton jäseniä kaikissa erimielisyyksissä työnantajan kanssa.

Työehtosopimuksessa sovitut palkka- ja muut edut ovat aina vähimmäisetuja, joita ei saa alittaa,
mutta niitä paremmista eduista työsopimuksessa, työpaikan käytännöissä tai
paikallisissa sopimuksissa voidaan sopia.

Jos työntekijän ja työnantajan tekemässä työsopimuksessa onehto,
joka on työntekijälle huonompi kuin työehtosopimuksen määräys,
on työsopimuksen ehto mitätön ja sen sijasta noudatetaan työehtosopimuksen ehtoa.

Työ- ja virkaehtosopimus sitoo työnantajaa,
työantaja- ja palkansaajaliittoa sekä niiden jäseniä.
Työ- tai virkaehtosopimuksessa säännellystä asiasta syntyneen erimielisyyden vuoksi
ei sopimuksen voimassa ollessa saa ryhtyä lakkoon (työrauha).

Koeaika
Työsuhteen alkaessa voidaan erikseen sopia enintään neljä kuukautta kestävästä koeajasta.

Jos työnantaja kouluttaa uutta työntekijää yli neljä kuukautta,
koeaika voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi.

Määräaikaisen työsuhteen alkuun voidaanmyös erikseen sopia koeaika.
Alle kahdeksan kuukautta kestävässä työsuhteessa
koeaika saa olla enintään puolet määräaikaisen työsuhteen kestoajasta.
Jos määräaikainen työsuhde kestää esimerkiksi puoli vuotta,
koeaika voi olla korkeintaan kolme kuukautta.

Koeaikana työntekijä tai työnantaja voi purkaa
työsopimuksen päättymään välittömästi.
Työnantaja ei saa purkaa työsopimusta epäasiallisella perusteella.

Palkka
Työstä maksetaan palkkaa,  josta sovitaan työsuhteen alussa.

Ennen kuin palkasta sopii, kannattaa selvittää alan yleinen palkkataso.
Palkka ei saa olla pienempi kuin alan työehtosopimuksessa on määritelty,
mutta suurempi se voi olla.

Palkka voi olla aikapalkkaa eli tunti- tai kuukausipalkka.
Palkka voi myös perustua joko kokonaan tai osittain työn suoritukseen ja tulokseen.
Palkka ja sen määräytyminen sekä palkanmaksukausi ja -päivämäärä
on syytä kirjata työsopimukseen.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia keskenään
taitojen, kykyjen ja työsuoritusten mukaan maksetuista henkilökohtaisista lisistä.
Palkkaa korotetaan työehtosopimusten mukaan.
Työnantaja voi korottaa työntekijän palkkaa enemmän kuin työehtosopimuksessa on sovittu.

Palkkaa voidaan alentaa vain työntekijän suostumuksella,
ei kuitenkaan alle työehtosopimuksen minimin.

Työnantaja voi muuttaa työn osa-aikaiseksi
taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla
irtisanomalla työsopimuksen ja toteuttamalla työn ja palkan vähennyksen irtisanomisajan kuluttua.

Jos alalla ei ole työehtosopimusta eikä palkkaa ole sovittu,
on työntekijälle maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka työstä, jota hän on tehnyt.

Muut edut
Palkan lisäksi työsuhteeseen voi kuulua muita rahanarvoisia etuja,
kuten työpaikkaruokailu, asunto, auto, virkistysmahdollisuuksia, kotitietokone tai normaalia pidempiä lomia.

Niistäkin kannattaa sopia kirjallisesti työsopimuksessa.
Rahanarvoisista työsuhde-eduista maksetaan veroa.

Työsuhteen vähimmäisedut on kirjattu alan työehtosopimukseen,
eikä niitä saa alittaa. Määräaikaisella ja osa-aikaisella työntekijällä on oikeus samoihin etuihin kuin
vakituisellakin.

Töihin ulkomaille
Euroopan unionissa työvoima saa liikkua vapaasti
eli jäsenvaltioiden kansalaiset voivat hakeutua vapaasti töihin toisiin jäsenvaltioihin.
Uusien jäsenmaiden kansalaisia tosin koskevat vielä väliaikaiset siirtymäluvat.

Suomesta voi lähteä hakemaan töitä toiseen EU-maahan
kolmen kuukauden ajaksi menettämättä kotimaista työttömyysturvaa.
Kun työpaikka löytyy jostain EU-maasta,
henkilö siirtyy työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin ja oikeus kotimaan sosiaaliturvaan lakkaa.

Oleskelulupa myönnetään työskentelymaassa hakemuksen perusteella vähintään viideksi vuodeksi,
jos työsopimus on tehty toistaiseksi.
Tämän jälkeen oleskelulupaa pidennetään tarvittaessa.
Jos työsopimus on määräaikainen, oleskelulupa myönnetään vastaavaksi ajaksi.

Suomalainen työnantaja voi myös lähettää työntekijänsä määräajaksi työskentelemään ulkomaille. Ulkomaankomennukselle lähetetty työntekijä pysyy suomalaisen sosiaaliturvan piirissä ainakin viisi vuotta. Sairastuessaan ulkomaille lähetty työntekijä on oikeutettu saamaan työskentelymaansa sairaanhoidon palveluja,
vaikka kuuluukin suomalaisen sosiaaliturvan piiriin.

Lähetetyn työntekijän eli expatriaatin kannattaa tehdä ulkomaan komennuksesta
tarkka kirjallinen sopimus työnantajan kanssa.
Siinä kannattaa sopia ainakin työtehtävät, sopimuksen kesto, palkka, päivärahat, matkakorvaukset,
asuminen, lastenhoito ja koulunkäynti sekä paluu kotimaahan.

Oma ammattiliitto opastaa ulkomaille töihin lähtevää.
Lisäksi kannattaa selvittää omasta vakuutusyhtiöstä vakuutusturvan kattavuus ulkomailla ollessa.

Työelämään tulevan muistilista

• Tee työsopimus kirjallisena.
• Selvitä mikä on ammattiliittosi ja onko´työpaikallasi luottamusmies.
• Ota selvää alan työehtosopimuksesta.
• Muista, että määräaikaiselle työsopimukselle täytyy olla perusteltu syy ja määräaikaisuuden kesto selvillä.
• Koeaikaa ei ole, ellei siitä ole sovittu työsuhteen alkaessa. Jos koeajasta on sovittu, sen tulee näkyä kirjallisessa työsopimuksessa tai työnantajan työsuhteen ehdoista antamassa kirjallisessa selvityksessä.
• Työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa ei saa alittaa, ylittää sen saa.
• Ylitöistä kuuluu lain mukaan maksaa erillinen korvaus. Ylitöihin ei ole pakko suostua.
• Pyhäpäivistä on oikeus saada pyhäkorvausta.
• Lomaa ansaitaan vähintään vuosilomalain mukaan, lomaraha maksetaan työ- tai virkaehtosopimuksen mukaan.
• Perhevapaaoikeudet kuuluvat sekä äidille että isälle eikä niiden käyttämistä saa rajoittaa.
• Päihtyneenä tai huumeiden vaikutuksen alaisena esiintyminen työpaikalla voi johtaa työsuhteen purkuun ilman irtisanomisaikoja.