Irtisanominen
Työsopimuslaissa on määritelty, milloin työnantajalla on oikeus irtisanoa työsopimus.

Työnantaja voi irtisanoa työsuhteen vain asiallisesta ja painavasta syystä.
Tavallisin irtisanomissyy on työnantajan talouden heikentyminen ja/tai tuotannon uudelleen järjestelyt,
mistä johtuen työnantajalla ei ole enää tarjota työtä.

Usein työsuhteen jatkuminen on vaakalaudalla myös sen vuoksi,
että yritys tai sen osa myydään uudelle omistajalle.
Yritysosto ei kuitenkaan ole irtisanomisperuste edes uudelle omistajalle.
Irtisanomisen syiden täytyy tuolloinkin olla tuotannolliset tai taloudelliset.
Työnantajan on selvitettävä voidaanko työntekijälle löytää työnantajakonsernista
muita työtehtäviä tai koulutusta.

Yli 20 hengen yrityksissä työnantaja ei saa päättää irtisanomisista
ennen henkilöstön kanssa käytyjä yhteistoimintaneuvotteluja.
Yhteistoimintamenettelyssä pyritään löytämään keinoja
irtisanomisten välttämiseksi esim. koulutuksen tai uudelleensijoituksen avulla.
Neuvotteluissa henkilöstöä edustaa luottamusmies,
jonka valitsevat ne työpaikan työntekijät,
jotka kuuluvat jäseninä noudatettavan työehtosopimuksen allekirjoittaneeseen ammattiliittoon.
Työnantajan, luottamusmiestenja työvoimaviranomaisten yhteistoimin varaudutaan
myös auttamaan mahdollisesti irtisanottavia uuden työn tai koulutuspaikan löytämisessä.

Työnantaja voi irtisanoa vakituisen työsopimuksen myös työntekijästä johtuvasta syystä.
Tällainen oikeus työnantajalla on esimerkiksi, jos työntekijä saamistaan varoituksista huolimatta
myöhästelee olennaisesti työstä, kieltäytyy noudattamasta työnantajan työnjohtokäskyjä tai vaarantaa työturvallisuuden.

Työntekijä ei tarvitse perustetta työsopimuksensa irtisanomiseen.

Irtisanomisajat
Työnantajan on noudatettava lain määräämiä irtisanomisaikoja, ellei muusta ole sovittu.
Irtisanomisajat ovat:
• 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden
• yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta
• kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta
• neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta
• kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Ellei muusta sovita, työntekijän noudatettava irtisanomisaika on
• 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta
• yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

Työsopimuksen purkaminen
Työsuhde voi päättyä myös välittömästi ilman irtisanomisaikaa silloin,
kun työsopimus puretaan.
Purkaa voi sekä vakituisen että määräaikaisen työsopimuksen.

Työnantaja voi purkaa sopimuksen,
jos työntekijä on erittäin vakavasti laiminlyönyt tai rikkonut
työsuhteesta tai laista johtuvia velvollisuuksiaan,
esimerkiksi vaarantamalla muiden turvallisuutta tai
varastamalla työnantajan omaisuutta.

Työsopimusta voidaan lisäksi pitää purkautuneena,
jos työntekijä on poissa töistä viikon (seitsemän vuorokautta) ilmoittamatta tästä työnantajalle.

Vastaavasti työntekijä voi purkaa työsopimuksen,
jos työnantaja rikkoo erittäin vakavasti omia velvoitteitaan.

Työsopimuksen purkutilanteessa ei irtisanomisaikoja tarvitse noudattaa.

Työttömyysturva
Jos joutuu työttömäksi ja haluaa työttömyysetuutta,
on syytä ilmoittautua heti työvoimatoimistoon kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi.

Ellei työtön kuulu työttömyyskassaan, Kela maksaa hänelle peruspäivärahaa,
jos työssäoloehto täyttyy.
Mikäli henkilö tulee ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tai
hän on saanut työttömyyspäivärahaa jo enimmäisajan,
hänellä on mahdollisuus saada työmarkkinatukea.

Työmarkkinatuen maksamisen edellytyksenä alle 25-vuotiaan osalta
on hakeminen ammatilliseen koulutukseen.
Työmarkkinatuessa on lisäksi viiden kuukauden odotusaika,
mikäli työmarkkinoille tulevalla hakijalla ei ole ammatillista koulutusta.
Työmarkkinatuki on tarveharkintainen,
eli työttömän tai tämän puolison / avopuolison tulot vähentävät etuutta.

Työttömyyskassaan kuuluvalle työnhakijalle maksetaan ansiosidonnaista päivärahaa,
mikäli hän on ollut kassan jäsen välittömästi työttömyyttä edeltäneiden kymmenen kuukauden ajan ja
täyttää ns. työssäoloehdon.

Työssäoloehto täyttyy,
kun henkilö on työttömyyttä välittömästi edeltäneiden 28 kuukauden aikana
ollut 43 kalenteriviikkoa (noin 10 kuukautta) sellaisessa työssä,
jossa työaika on ollut vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa.

Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemän vuotta
hyväksyttävän syyn perusteella, joita ovat sairaus, laitoshoito, kuntoutus, asevelvollisuus, siviilipalvelus,
päätoiminen opiskelu ja perhevapaat.

Työttömyysturvalain mukaista osa-aikatyötä ja keikkatyötä tekevä ihminen
sekä lain määrittämässä lomautustilanteessa henkilö voi saada soviteltua päivärahaa.

Työnhakijan tulee olla työmarkkinoiden käytettävissä saadakseen työttömyysetuutta.
Jos henkilö kieltäytyy ilman pätevää syytä työvoimaviranomaisten osoittamasta työstä tai
eroaatyöstään, seurauksena on yleensä kahden tai kolmen kuukauden pituinen karenssi,
jolloin ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.

Kaikissa työttömyysetuuksissa on maksukauden alussa seitsemän arkipäivän pituinen omavastuuaika,
jolloin etuutta ei makseta. Työttömyyspäivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa ja enintään 500 päivältä.
Ansiosidonnainen päiväraha muodostuu peruspäivärahasta
eli perusosasta ja tulojen perusteella laskettavasta ansio-osasta.
Pidempään työelämässä olleille irtisanotuille työntekijöille
voidaan tietyin edellytyksin maksaa korotettua ansio-osaa tai työllistymisohjelmalisää.
Työttömyysetuuksiin kuuluu myös lapsikorotus.

Työvoimapoliittisen koulutuksen ajalta voidaan maksaa koulutustukea.
Yli kymmenen vuotta palkkatyössä ollut henkilö voi saada omaehtoisen koulutuksen ajalta koulutuspäivärahaa.
Työttömyyspäivärahan määrästä ja muista ehdoista saa tarkempaa tietoa työvoimatoimistosta,
omasta työttömyyskassasta ja Kelasta.

Eläke
Vähintään 18-vuotta täyttäneen työntekijän palkkatyöstä kertyy lakisääteistä työeläkettä.
Työeläkkeen määrä määräytyy henkilön vuosiansioidenja työvuosien perusteella.

Eläkettä karttuu 1,5 prosenttia 18–52-vuotiaana,
1,9 prosenttia 53–62-vuotiaana ja jopa 4,5 prosenttia 63 vuotta täyttäneillä.
Perhevapaat ja opiskelu sekä työttömyys- ja sairausaika kartuttavat eläkettä.

Työeläketurvaan kuuluu vanhuuseläke (63–68-vuotiaana),
työkyvyttömyyseläke, osa-aikaeläke, perhe-eläkkeet sekä
ennen vuotta 1950-syntyneiden työttömyyseläke.

Työeläkkeiden ostovoimaa kehitetään indeksikorotusten avulla.
Työntekijän eläketurvan järjestää työnantaja.
Sekä työnantaja että työntekijä rahoittavat työeläkemaksun kautta työntekijän työeläkettä.

Yrittäjällä on velvollisuus järjestää itse eläketurvansa.
Jos freelancerin työ kuuluu yrittäjän eläkelain piiriin, hän maksaa vakuutusmaksunsa itse.

Työeläketurva järjestetään pääsääntöisesti ottamalla työeläkevakuutus työeläkeyhtiöstä.
Työeläketurva voidaan järjestää myös eläkesäätiön tai -kassan toimeenpanemana.
Vuodesta 2008 lähtien työeläkelaitokset lähettävät vakuutetuille työeläkeotteen,
josta voitarkistaa omat työsuhteensa, palkkatiedot sekä kertyneen työeläkkeen.
Mikäli eläketiedoissaon puutteita tai virheitä, on syytä olla yhteydessä
Eläketurvakeskukseen tai omaan työeläkelaitokseen.

Jos työeläke jää hyvin pieneksi tai sitä ei kerry ollenkaan,
henkilöllä on oikeus kansaneläkkeeseen.
Sitä haetaan kansaneläkelaitoksesta.