Sairastuminen
Työsopimuslain mukaan työnantaja maksaa sairausajan palkan
kymmeneltä päivältä (sairastumispäivä + yhdeksän arkipäivää).

Yli kuukauden kestäneissä työsuhteissa maksetaan täysi palkka ja
alle kuukauden puolet normaalista palkasta.
Tämän jälkeen Kansaneläkelaitos (Kela) maksaa sairausvakuutuslain mukaisia päivärahoja.
Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu huomattavastikin pidemmistä sairausajan palkan maksujaksoista.

Työnantajalle on ilmoitettava poissaolosta.
Lääkärintodistus sairauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestä on toimitettava,
jos työnantaja sitä vaatii.

Sopimuksissa tai työpaikalla on usein sovittu myös siitä,
miten poissaoloista ilmoitetaan ja montako päivää voi olla sairauden vuoksi poissa ilman lääkärintodistusta.

Lomat
Vuosilomaa ansaitaan työssäolokuukausien mukaan.

Alle vuoden työsuhteessa vuosilomaa ansaitaan kaksi päivää kultakin työssäolokuukaudelta.
Yli vuoden jatkuneessa työsuhteessa lomaa karttuu 2,5 päivää kuukautta kohti.
Joissain työehtosopimuksissa on sovittu lakia pidemmistäkin vuosilomista.

Tulevaa vuosilomaa ansaitaan 1.4.–31.3. välisenä aikana.
Ajanjaksoa kutsutaan lomanmääräytymisvuodeksi.
Lomanmääräytymisvuoden aikana kertyneestä lomasta 24 päivää,
eli kesäloma, on annettava lomakautena 2.5.–30.9.

Muu osa lomasta (talviloma) on annettava ennen seuraavan lomakauden alkua.
Loman ajankohdasta voidaan myös sopia toisin vuosilomalain sallimissa rajoissa.
Yhteen lomaviikkoon kuluu kuusi lomapäivää (ma–la).

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia 18 päivää
ylittävän loman osan pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai
sen jälkeen säästövapaana.
Työntekijällä on aina oikeus siirtää vuosilomastaan kuusi päivää pidettäväksi säästövapaana.
Sen sijaan yli kuusi päivää lomastaan työntekijä saa siirtää säästövapaaksi vain,
jos siitä ei aiheudu työnantajan toiminnalle vakavaa haittaa.

Ellei säästövapaan pitämisestä voida sopia,
saa työntekijä etukäteen ilmoittamalla määrätä milloin hän pitää säästetyt vapaansa.

Vuosiloman ajalta maksetaan normaali palkka.
Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu lisäksi joko ennen lomaa tai sen jälkeen maksettavasta lomarahasta.
Lomaraha on yleensä 50 prosenttia loma-ajan palkasta.

Vain harvoina päivinä työskentelevillä osaaikaisilla on halutessaan oikeus saada lomaa vastaavaa vapaata,
jonka ajalta maksetaan työssäoloajalta maksetuista palkoista laskettu korvaus.
Työsuhteen päättyessä pitämättä jäänyttä lomaa vastaava lomapalkka maksetaan rahana (lomakorvaus).

Perhevapaat
Perhevapaita koskevat säännökset ovat työsopimuslain 4 luvussa ja sairausvakuutuslaissa.
Perhevapaiden pituudet määräytyvätsairausvakuutuslain ja
niitä koskevat ilmoittamisajat työsopimuslain mukaan.

Perhevapaiden päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä.
Jos tämä ei ole mahdollista,
on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja
jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä.

Äitiys- ja isyysvapaa
Äitiysvapaan kesto on noin neljä kuukautta (105 arkipäivää).

Äitiysvapaan voi aloittaa 30-50 päivää ennen laskettua synnytysaikaa.
Raskaana olevalla työntekijällä on oikeus käydä synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa
työaikana ilman palkanmenetystä,mikäli tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulkopuolella.

Isyysvapaan kesto on 1–18 arkipäivää,
jotkavoidaan pitää lapsen syntymän jälkeen äitiys- tai vanhempainrahakaudella.
Isän bonusvapaa on kaksi viikkoa (12 arkipäivää).
Tähän vapaaseenisä on oikeutettu, jos hän käyttää vanhempainvapaan kaksi viimeistä viikkoa.
Bonusvapaalla on tarkoitus kannustaa isiä lisäämään perhevapaiden käyttöä.

Yhteensä tätä neljän viikon jaksoa kutsutaan isäkuukaudeksi.
Isäkuukausi tulee käyttää ennen kuin lapsi on noin 16 kuukauden ikäinen (lasta hoidettava kotona).

Työ- ja virkaehtosopimuksissa on määräyksiä työnantajan velvollisuudesta
maksaa palkkaa äitiys- ja isyysvapaan aikana.
Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahasta yms. saa tietoa Kelan internetsivuilta www.kela.fi,
joilta löytyy esimerkiksi päivärahalaskuri.

Vanhempainvapaa
Vanhempainvapaan pituus on hieman yli kuusi kuukautta (158 arkipäivää).
Jos lapsia syntyy kerralla useampia,
vanhempainvapaa pitenee toisesta lapsesta alkaen 60 arkipäivää kutakin lasta kohti.

Vanhemmat voivat käyttää vanhempainvapaata vuorotellen,
jolloin kumpikin voi pitää sitä enintään kaksi jaksoa,
joidenpituus on vähintään 12 päivää.

Vanhempainvapaa on yleensä palkaton, mutta siltä ajalta kertyy vuosilomaa. Vanhempainvapaan aikana Kansaneläkelaitos (Kela) maksaa päivärahaa.

Vanhempainvapaa voidaan pitää osa-aikaisesti siten,
että kumpikin vanhemmista tekee työnantajansa kanssa sopimuksen
työajan lyhentämisestä ja palkan vastaavasta alentumisesta vähintään kahdeksi kuukaudeksi.

Osittaisella vanhempainvapaalla vanhemmat voivat hoitaa lasta joko vuoropäivin tai -viikoin tai siten,
että toinen hoitaa lasta aamu- ja toinen iltapäivät.

Hoitovapaa
Vanhempainvapaan jälkeen vanhemmilla on oikeus jäädä työsuhteen katkeamatta hoitovapaalle.

Työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata
oman tai hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi
siihensaakka, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.

Hoitovapaata voi olla yhteensä enintään kaksi jaksoa,
joiden tulee kestoltaan olla vähintään kuukauden mittaisia.
Työntekijä ja työnantaja voivat sopia myös toisin.

Molemmat vanhemmat/ huoltajat eivät voi yhtä aikaa pitää hoitovapaata.
Kuitenkin jos toinen vanhemmista /huoltajista on äitiys- tai vanhempainvapaalla,
voi toinen vanhemmista olla yhden jakson hoitovapaalla yhtä aikaa.

Hoitovapaan ajalta ei makseta palkkaa,
mutta vanhemmalla on oikeus lasten kotihoidon tukeen.
Hoitovapaalta ei kerry vuosilomaa.

Hoitovapaan voi pitää myös osittaisena.
Työsuhteen jatkuttua yhteensä kuusi kuukautta viimeisten 12 kuukauden aikana,
on työntekijän mahdollisuus saada osittaista hoitovapaata siihen saakka,
kunnes lapsen toinen lukuvuosi peruskoulussa päättyy.
Osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä sovitaan työnantajan kanssa.

Osittaisen hoitovapaan käytöstä on ilmoitettava työnantajalle
kaksi kuukautta ennen vapaan tai sen osan alkamista.
Mikäli yksityiskohdista ei saada sovittua,
on työntekijällä oikeus aina yhteen hoitovapaajaksoon kalenterivuodessa.

Vapaan pituus ja ajankohta määräytyy työntekijän esityksen mukaan.
Tämän kaltaisella osittaisella hoitovapaalla työaika lyhennetään kuuteen tuntiin päivässä.
Osittaisen hoitovapaan ajalta Kela maksaa osittaista hoitorahaa.
Tätä tukea saavat alle kolmevuotiaan lapsen vanhemmat sekä eka- ja tokaluokkalaisen vanhemmat.

Tilapäinen hoitovapaa
Työsopimuslain mukaan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa
äiti tai isä voi saada enintään neljä päivää tilapäistä hoitovapaata.

Hoitovapaasta on ilmoitettava viipymättä työnantajalle.
Työ- ja virkaehtosopimuksissa on voitu sopia, että tilapäisen hoitovapaan ajalta maksetaan palkkaa.

Lisäksi työntekijällä on oikeus olla lyhytaikaisesti poissa työstä,
jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen,
sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja
pakottavan syyn vuoksi (poissaolo pakottavasta perhesyystä).

Perhevapaiden ilmoittaminen
Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta sekähoitovapaasta
on ilmoitettava työnantajalle pääsääntöisesti viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa.

Äitiys- ja isyysvapaan alkamisajankohtaa voidaan muuttaa perustellusta syystä,
esimerkiksi äidin, isän tai lapsen terveydentilan tai lapsen syntymän vuoksi.
Näistä on ilmoitettava työnantajalle mahdollisimman pian.
Myös muista perustelluista syistä voidaan alkamisajankohtaa muuttaa,
mutta siitä on ilmoitettava kuukautta aiemmin.

Vanhempainvapaan alkamisajankohtaa voidaan muuttaa perustellusta syystä
ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista.
Ottolapsen vanhempi voi muuttaa vapaan ajankohtaa perustellusta syystä ilmoittamalla
siitä työnantajalle niin pian kuin se on ennakkoon mahdollista.

Opintovapaa
Opintovapaa tarjoaa opiskelumahdollisuuden työssä käyville.
Työntekijällä on oikeus opintovapaaseen, jos hän on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään vuoden.

Työntekijällä on oikeus saada opintovapaata saman työnantajan palveluksessa
viiden vuoden aikana yhteensä enintään kaksi vuotta.
Samoin työntekijällä on oikeus yhteensä enintään viisi päivää kestävään opintovapaaseen,
jos päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan on
yhdessä tai useammassa jaksossa kestänyt vähintään kolme kuukautta.

Opintovapaa on palkatonta, ellei siitä ole erikseen työnantajan kanssa toisin sovittu.
Palkattomalla opintovapaalla opiskeleva voi saada opintoihinsa esimerkiksi aikuiskoulutustukea.
Opintovapaan ajalta kertyy kuitenkin vuosilomaa 30 työpäivältä lomanmääräytymisvuodessa
silläedellytyksellä, että työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työhön.

Työnantaja voi siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa, jos opintovapaasta aiheutuu tuntuvaa haittaa.

Vuorotteluvapaa
Vuorotteluvapaa on 90–359 päivän vapaajakso, jolloin työsuhde on ”lepotilassa”.
Tältä ajalta maksetaan vuorottelukorvausta.

Vuorotteluvapaalle voi jäädä kokoaikainen työntekijä tai
työntekijä, jonka työaika on yli 75 prosenttia kyseisen alan kokoaikatyöntekijän työajasta.
Lisäksi edellytetään,
että henkilö on ennen vuorotteluvapaan alkamista ollut työssä vähintään kymmenen vuotta.
Palvelussuhde samaan työnantajaan on tullut kestää
yhtäjaksoisesti vähintään vuoden välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista.

Vuorotteluvapaasta on sovittava työnantajan kanssa vuorottelusopimuksella.
Vuosiloman kertymisestä vuorotteluvapaan aikana pitää olla erikseen sovittu,
joko työ- taivirkaehtosopimuksessa tai vuorottelusopimuksessa.
Muussa tapauksessa vuosilomaa ei kerry vuorotteluvapaan ajalta.

Työnantajan on palkattava vuorotteluvapaalle jäävän tilalle
työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö.
Vuorotteluvapaan jälkeen työntekijällä on oikeus palata omaan, entiseen työhönsä.

Lomautus
Lomauttaminen tarkoittaa työnantajan päätöksellä tehtävää
työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä.

Lomauttamisen syynä voivat olla esimerkiksi
yrityksen tilapäisestä heikosta kannattavuudesta tai
tuotannon oleellisista muutoksista johtuva
töiden väliaikainen väheneminen.

Työsuhde jatkuu lomautusaikanakin ja
halutessaan kokonaan vaihtaa työpaikkaa työntekijän tulee irtisanoutua.
Jos lomautuksen päättymisaika on tiedossa ja
työntekijä irtisanoutuu lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana,
hänen on noudatettava irtisanomisaikaa.

Lomautuksen aikana työntekijä voi tehdä töitä toiselle työnantajalle.
Tämän työsuhteen hän voi irtisanoa viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen.

Lomautuksen päättymisestä on työnantajan ilmoitettava työntekijälle
vähintään seitsemän päivää aiemmin, ellei päättymisajankohta ole jo aiemmin ollut tiedossa.