Työaika
Työaika on se aika, jonka työntekijä käyttää työntekoon tai
on velvollinen olemaan työpaikalla tai muutoin työnantajan käytettävissä.
Säännöllinen työaika on lain mukaan enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa tai
40 tuntia viikossa.
Laissa erikseen luetelluissa töissä jaksotyön kolmen viikon työaika on enintään 120 tuntia.
Useilla aloilla säännöllinen viikoittainen työaika on työehtosopimuksilla sovittu lyhyemmäksi,
esimerkiksi 37,5 tunniksi viikossa.
Kunkin alan työ- ja virkaehtosopimuksessa
on määräyksiä säännöllisestä työajasta ja niistä ajanjaksoista
joiden kuluessa työaika tasoittuu sovittuihin enimmäismääriin.
Työaika voi joustaa päivittäin, viikoittain ja kuukausittain,
mutta säännöllisen työajan on tasoituttava työaikalain
ja työehtosopimuksen mukaisesti.
Työpaikalla on voitu sopia liukuvasta työajasta,
jolloin voi itse päättää työaikansa alkamisen ja päättymisen.
Muussa tapauksessa työantaja määrää työajan alkamisen ja päättymisen.
Ylityö
Ylityö on työtä, jota tehdään yli lain tai työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisen
säännöllisen työajan enimmäismäärän (esimerkiksi yli kahdeksan tuntia/päivä tai jaksotyössä yli 120 tuntia/kolme viikkoa).
Ylityöstä on sovittava joka kerta erikseen, eikä siihen ole pakko suostua.
Julkisen yhteisön virkamies tai viranhaltija ei kuitenkaan saa kieltäytyä ylityöstä,
jos sen tekeminen on työn laadun ja pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä.
Ylityötä saa tehdä enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjaksolla,
kuitenkin enintään 250 tuntia vuodessa.
Henkilöstö ja työnantaja voivat sopia tämän lisäksi 80 tunnin lisäylityöstä vuodessa,
kuitenkin siten, että edellä mainittu 138 h/4 kk -sääntö ei ylity.
Ylityöstä maksetaan erillinen korvaus.
Työaikalain mukaan vuorokautisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta
maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Jaksotyössä korvaukset maksetaan jakson työajan ylittäviltä tunneilta.
Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka.
Työ- ja virkaehtosopimuksissa on kuitenkin yleensä sovittu paremmin ylityöstä maksettavista
korvauksista.
Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavasti korotettuun vapaa-aikaan.
Ylityökorvaus voidaan sopia annettavaksi vastaavasti korotettuna vapaana kokonaan tai osittain.
Työntekijä ei voi pätevästi luopua oikeudestaan ylityökorvauksiin edes työsopimuksessaan.
Yötyö ja vuorotyö
Työaikalain mukaan kello 23:n ja 6:n välillä tehty työ on yötyötä.
Yötyötä saa teettää vain työaikalain tarkoin määrittelemissä rajoissa ja tehtävissä.
Jos yötyö on hyvin vaarallista tai henkisesti tai ruumiillisesti raskasta,
ontyöaika enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa.
Työ- ja virkaehtoehtosopimuksissa on määritelty,
milloin yötyöstä maksetaan erillinen korvaus.
Sopimuksissa yötyöstä on usein sovittu työntekijän kannalta lakia paremmin,
jolloin yötyökorvausta maksetaan esimerkiksi jo kello 21 alkaen.
Yötyö liittyy usein vuorotyöhön. Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti.
Myösvuorotyön vuorolistojen on muututtava eli
yövuoroja ei saa teettää samalla työntekijällä pitkiä aikoja peräkkäin.
Vuorotyöstä löytyy ohjeita työ- ja virkaehtosopimuksesta.
Päivärahat
Työnantaja maksaa työmatkoilta päivärahaa,
mikäli erityinen työn tekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä
varsinaisesta työpaikastatai asunnosta.
Päivärahaa ei makseta, vaikka kodin ja työpaikan etäisyys olisi yli 15 kilometriä.
Työmatkojen ajalta maksettavista päivärahojen määristä määrätään
Verohallituksen vuotuisessa päätöksessä.
Kulloinkin voimassa oleva päätös löytyy internetistä osoitteesta www.vero.fi.
Päiväraha on verovapaata tuloa. Verovapaata päivärahaa alennetaan 50 prosentilla,
jos yli kymmenen tunnin työmatkan aikana on tarjottu kaksi ateriaa ja
yli kuuden tunnin aikana yksi ateria.
Valtion palveluksissa oleviin sovelletaan valtion virka- ja työehtosopimuksen säännöksiä
matkakustannusten korvaamisesta.
Muiden kuin valtion alojen työehtosopimuksissa on voitu sopia päivärahoista myös toisin.
Verohallituksen päätöksen määriä suuremmat päivärahat ja kulukorvaukset ovat
rajan ylittävältä osin verotettavaa tuloa.
Ateriakorvaus
Jos työmatkalta ei sen lyhyen keston vuoksi makseta päivärahaa,
saa työntekijä ateriakorvauksen.
Päivitetyt tiedot ateriakorvauksien summista löytyvät internetistä osoitteesta
www.vero.fi.
Kilometrikorvaukset
Jos työmatkalla käyttää omaa autoa, on työntekijällä oikeus saada kilometrikorvaus.
Jos omassa autossa kuljetetaan työtovereita, korotetaan korvausta.
Kilometrikorvausta ei makseta kodin ja työpaikan välisestä matkasta,
vaikka sen kulkisikin omalla autolla.
Päivitetyt tiedot kilometrikorvauksista löytyvät internetistä osoitteesta www.vero.fi.